TYKKÄÄ! |
TILAA! |
SEURAA! |
Suomen voimamiesurheilun historia
Voimamiesurheilu on todella perinteistä voimailua. Esimerkiksi kivenjärkäleet ovat aikojen saatossa saaneet kyytiä erilaisissa voimainmittelöissä. Lajille onkin ollut ominaista, että paremmuus ratkaistaan jollain muulla kuin varsinaisilla urheiluvälineillä. Arvokilpailutoiminta voimamiesurheilussa käynnistyi vuonna 1977, jolloin Yhdysvalloissa järjestettiin ensimmäinen Maailman vahvin mies -kilpailu. Ajatuksena oli testata voiman kaikkia ilmenemismuotoja, ei pelkästään maksimivoimaa. Seuraavalla vuosikymmenellä lajin kilpailut rantautuivat Suomeen, jonka jälkeen suomalaiset voimamiehet ovat saalistaneet hienoa menestystä kansainvälisistä kilpailuista.
Suomeen voimamieskilpailut saapuivat 1980-luvulla. Ensiaskeleita kilpailutoiminnan kehittymiselle otettiin vuosien 1980 ja 1981 Suomen vahvin -kilpailuissa Tampereella, jotka yhdistivät eri voimailulajeja kolmiotteluksi, sekä vuoden 1985 Atlas-kilpailussa niin ikään Tampereella. Vuonna 1986 Suomessa järjestettiin Hercules cup -kilpailu, josta käytettiin myös nimitystä Suomen vahvin mies -kilpailu. Tuossakin kilpailussa laji etsi selvästi vielä suuntaansa, sillä mukana oli lajeja, jotka eivät oikein voimamiesurheiluun kuulu. Valtaosa lajeista oli kuitenkin nykyisinkin voimamieskilpailuissa nähtäviä voimainkoitoksia. Hercules cup -kilpailun voitti Ilkka Nummisto, toiseksi sijoittui nuori Riku Kiri ja kolmas sija Markku Suonenvirralle.
Samana vuonna entinen nelinkertainen olympiameloja ja voimanostaja Ilkka Nummisto kutsuttiin Maailman vahvin mies -kilpailuun. Ilkka Nummisto aloitti Maailman vahvin mies -kilpailun hyvin sijoittumalla kolmessa ensimmäisessä lajissa kolmanneksi ja oli kokonaiskilpailussakin tuossa vaiheessa kolmannella sijalla. Sitten kuitenkin tapahtui ikävä haaveri autonkaadossa ja Nummiston hauis irtosi kiinnikkeestään. Nummisto yritti vielä suorittaa seuraavaa lajia, mutta oli täysin mahdotonta jatkaa enää kilpailua. Maailman vahvin mies -kilpailun kärkitaiston sijasta tie veikin sairaalaan leikattavaksi.
Suomen vahvin mies ja European Hercules -kilpailut käyntiin
Vuonna 1987 käytiin ensimmäinen virallinen Suomen vahvin mies -kilpailu ja voimamiesurheilun kilpailutoiminta käynnistyi Suomessa toden teolla. Toisena lajina oli krusifiksi, jonka Markku Suonenvirta suoritti viimeisenä. Kun Suonenvirta oli ohittanut jo selvästi kaikki muut kilpailijat, huuteli hän vielä suorituksen aikana: ”Onko joku kovempi!? Kovempia ei löytynyt ja lajivoitto Suonenvirralle. Lopulta ensimmäiseksi Suomen vahvimmaksi mieheksi kruunattiin Arto Lyytikäinen ennen Markku Suonenvirtaa, Jari Leinoa ja Kari Pötröstä. Tämän jälkeen Suomen vahvimmiksi kilpailivat Riku Kiri vuonna 1988, Markku Suonenvirta vuonna 1989 ja Ilkka Nummisto kolme kertaa peräkkäin vuosina 1990 - 1992. Suomen vahvin mies -kilpailun lisäksi 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa kilpailtiin Hyvinkään SM-vahvamieskioissa ja 1990-luvun alkupuolella kilpailtiin myös voimamiesten SM-titteleistä. Vuonna 1993 Riku Kiri voitti Suomen vahvin mies -kilpailun ennen Marko Varalahtea ja Jarmo Ruotsalaista. Seuraavana vuonna Riku Kiri uusi Suomen vahvimman tittelin ennen Harri Simosta ja Jorma Ojanahoa. Oulun European Hercules -kilpailut olivat merkittäviä tapahtumia Suomen voimamiesurheilussa. Kilpailuissa oli mukana useita maailman huippunimiä. Riku Kiri voitti kilpailun neljä kertaa peräkkäin vuosina 1990 - 1993. Jouko Ahola oli mestari vuosina 1995 ja 1996. |
LUE LISÄÄ: 2021.09.15 - Suomen vahvin -kilpailut 1980 ja 1981 2021.09.04 - Penkistä 110 kiloa 13-vuotiaana! 2020.01.11 - Raskaansarjan huippuammattinyrkkeily 1980-luvulla 2016.01.15 - Penkkipunnertajan pahimmat virheet 2009.06.11 -
Ilkka Nummisto ja Markku Suonenvirta – Suomen voimamiesurheilun isät
|
Nummisto maailman kolmanneksi vahvin
Ilkka Nummisto sijoittui viidenneksi Maailman vahvin mies -kilpailussa
vuonna 1988. Seuraavana vuonna sijoitus oli kuudes. Vuonna 1990 Maailman
vahvin mies -kilpailu käytiin Suomessa ja Joensuussa. Ilkka Nummisto
lähti hakemaan hyvää tulosta Maailman vahvin mies -kilpailusta
46-vuotiaana. Kaksi ensimmäistä lajia eivät menneet ehkä
aivan niin hyvin kuin Nummisto olisi kotiyleisön edessä toivonut.
Kolmannessa lajissa suunta kuitenkin muuttui. Hän voitti kirkkoveneen noston, jossa kilpailijat pyrkivät nostamaan jalka- ja käsivoimia käyttäen mahdollisimman suuren painomäärän ilmaan. Nummiston voittotulos oli peräti 925 kiloa. Nummisto sijoittui lastauksessa toiseksi, mutta sitten tuli kivennostossa takapakkia. Kilpailun loppuosa sujui kuitenkin hyvin ja Nummisto nousi palkintopallille Jon Pall Sigmarssonin ja O.D. Wilsonin rinnalle.
Suomi jatkaa mitalikannassa
Vuoden 1993 Maailman vahvin mies -kilpailun ensimmäinen laji rekanveto
ei mennyt Riku Kirillä aivan kohdalleen. Tahti parani seuraavassa
lajissa tukkipunnerruksessa, jossa Kiri oli jaetulla toisella sijalla.
Neljäs laji oli kiistelty tukkitaistelu, jossa Riku Kiri loukkaantui.
Kirin jalkapöydästä murtui luu ja jalka puudutettiin.
Seuraava laji oli pahin mahdollinen loukkaantuneen jalan kannalta eli 440 kilon autonkanto. Kiri taisteli lajissa hienosti kolmanneksi, mutta Gary Taylor oli päässyt jo pisteissä aika paljon karkuun. Kiri aloitti kovan takaa-ajon voittamalla herkuleenotteen ylivoimaiseen tyyliin. Ennen viimeistä lajia Riku Kiri oli vain 2,5 pistettä Gary Tayloria jäljessä. Voimakivissä Kirin toinen tynnyri kaatui ja aikaa valui hukkaan. Taylor karkasi voittoon ja Magnus Ver Magnusson nousi Kirin epäonnen takia toiseksi. Riku Kiri toi kuitenkin Suomelle toisen pronssimitalin Maailman Vahvin Mies -kilpailuista.
Seuraavana vuonna Maailman Vahvin Mies -kilpailussa oli ensimmäistä kertaa karsinta, josta Kiri selvisi helposti jatkoon, mutta loukkasi jalkaansa. Finaalissa viimeistä edellinen laji oli tukkitaistelu, jonka Kiri voitti ylivoimaisesti. Ennen viimeistä lajia Magnus Ver Magnusson ja Manfred Höberl olivat tasapisteissä, joista Kiri oli vain puolen pisteen päässä. Voimakivissä järjestys oli sama kuin lopputuloksissakin. Magnusson voitti, Höberl toinen ja Kiri kolmas.
Ylivoimaisesti Suomen vahvin mies -kilpailun vuonna 1995 voittanut Marko Varalahti edusti samana vuonna menestyksekkäästi Suomea Maailman vahvin mies -kilpailussa. Varalahti sijoittui kilpailussa kolmanneksi kovien Magnus Ver Magnussonin ja Gerrit Badenhorstin jälkeen. Marko Varalahti voitti kilpailussa farmarikävelyn ja lastauksen.
Riku Kirin vahva paluu
Riku Kiri piti välivuoden vuonna 1995 ja palasi kilpakentille
jälleen seuraavana vuonna. Euroopan vahvin mies -kilpailu pidettiin
Suomessa ja Helsingissä. Viimeisessä lajissa voimaportaissa vastakkain
olivat kilpailua johtanut Riku Kiri ja jaetulla toisella sijalla ollut
Jouko Ahola. Kiri selvitti portaat vahvasti ja voitti Euroopan vahvimman
miehen tittelin.
Saman vuoden Maailman vahvin mies -kilpailua Riku Kiri johti jo neljällä pisteellä, vaikka karsinnassa oli sattunut ikävä pohjevamma. Lopussa hajosi vielä selkä ja Kiri joutui jättämään kilpailun ennen viimeistä lajia kesken. Silti Riku Kiri sijoittui kilpailussa toiseksi. Suomen vahvaa panosta kilpailussa täydensi Jorma Ojanaho kuudennella sijallaan.
Vuonna 1997 Riku Kiri oli elämänsä kunnossa. Kiri voitti jälleen Euroopan vahvin mies -kilpailun Hollannissa. Tällä kertaa selvällä erolla ennen Magnus Ver Magnussonia. Kiri voitti myös selvästi Hollannissa käydyn voimamieskilpailun, jossa mukana oli maailman huippunimiä. Kilpailussa maastanosto suoritettiin autonperää nostamalla. Entinen huippuvoimanostaja Gerrit Badenhorst veti 480 kiloa. Magnus Ver Magnusson repi väkisin 520 kiloa. Sitten tuli Riku Kirin vuoro ja painoa 540 kiloa. Kiri nosti autonperän ylös ja hyppäsi tasajalkaa kahdella loikalla takakontin kautta auton katolle ja tuuletti lajivoittoa.
Voimamiesurheilun Dream Team
Vaasassa kilpailtiin vuonna 1997 maailman vahvimman joukkueen tittelistä.
Suomen ykkösjoukkueen muodostivat Jouko Ahola ja Riku Kiri. Molemmat
olivat noihin aikoihin huippukunnossa. Voisikin sanoa, että siinä
oli todellinen voimamiesurheilun Dream Team. Kisassa oli kuitenkin yksi
joukkue, joka laittoi Aholan ja Kirin koville. Nimittäin Suomen kakkosjoukkue
Jukka Laine parinaan ”maailman vahvin kokki” Hannu Osala. Jouko Aholan
ja Riku Kirin epäonnen myötä kisasta tuli lopulta tiukka.
Kiri ja Ahola pitivät kuitenkin pintansa ja ottivat maailmanmestaruuden
ennen toiseksi sijoittuneita Osalaa ja Lainetta.
Jouko Aholasta maailman vahvin mies
Jouko Ahola lähti vuoden 1997 Maailman vahvin mies -kilpailuun
Suomen vahvimman miehen titteli taskussaan. Ensimmäisessä lajissa
Tanskan Flemming Rasmussen voitti rekanvedon. Kilpailu eteni Rasmussenin
niukassa johdossa maastanostoon asti. Jouko Ahola veti polvien alta peräti
435 kiloa ja otti lajivoiton. Mikä tärkeintä, mies siirtyi
kilpailun johtoon ennen viimeistä lajia. Ahola sijoittui tanskalaista
paremmin viimeisessäkin lajissa ja voitti maailman vahvimman miehen
tittelin.
Elettiin todellista suomalaisen voimamiesurheilun kulta-aikaa. Vuonna 1997 Suomesta löytyi Euroopan vahvin mies ja maailman vahvin mies sekä samana vuonna tuli kaksoisvoitto joukkue MM-kisasta.
Suomen menestys jatkuu
Vuonna 1999 Jouko Ahola lähti hakemaan toista mestaruuttaan hyvässä
kunnossa. Hän aloitti pelin sijoittumalla toiseksi merimieskävelyssä
ja voittamalla maastanoston 380 kilon tuloksella. Veneen vetäminen
ei sujunut aivan yhtä hyvin, mutta voimakivet ja lentokoneen vetäminen
sitäkin paremmin. Lopulta Ahola otti selvän voiton seitsemän
pisteen erolla.
Kilpailussa tehtiin todellista suomalaista voimailun historiaa, sillä toisen sijan nappasi Janne Virtanen. Samana vuonna Virtanen ja Ahola voittivat myös joukkueiden MM-tittelin Kiinassa käydyssä kilpailussa. Jouko Aholan lopetettua kilpailemisen Janne Virtanen piti Suomen Maailman vahvin mies -kilpailun kultakannassa myös seuraavana vuonna ja otti vuonna 2001 pronssimitalin.
Vuonna 2000 Kokkolassa kilpailtiin kaksimiehisten joukkueiden EM-mitaleista. Kilpailu oli Suomen juhlaa alusta loppuun. Suomen ykkösjoukkue voitti kilpailun ja Suomen kakkosjoukkue oli toinen. Ykkösjoukkueessa kilpailivat Pasi Paavisto ja Janne Virtanen ja kakkosjoukkueessa Juha-Matti Räsänen ja Sami Heinonen. Paavisto ja Virtanen voittivat samana vuonna lisäksi joukkueiden MM-tittelin.
Juha-Matti Räsänen sijoittui kuudenneksi Maailman vahvin mies -kilpailussa vuonna 2002. Tomi Lotta sijoittui kuudenneksi maailman vahvimpien kisatessa vuonna 2004 ja oli EM-kilpailussa hopealla vuonna 2005.
Sarja ”kevyille” miehille
Kuten monet muutkin ideat lajin tiimoilta, ajatus perustaa sarja ”kevyille”
miehille on lähtöisin Suomesta. Vaasassa tuumattiin, että
salit ovat täynnä noin 100-kiloisia miehiä. Niinpä
alettiin kilpailla alle 100-kiloisten Suomen voimakkaimman miehen tittelistä.
Alussa innostus oli suurta ja osallistujamäärät olivat hyvällä
tasolla.
Ensimmäinen kansallinen mestaruuskilpailu käytiin vuonna 1995 Jarmo Hirven viedessä kilpailun voiton. Hirvi piti mestaruutensa myös seuraavana vuonna Äänekoskella käydyssä kilpailussa.
Tämän jälkeen Jari Veijola hallitsi sarjaa kolmena vuotena peräkkäin. Vuosina 2001 ja 2002 mestarin nimi oli Janne Hartikainen. Vuonna 2003 Suomen voimakkain mies ratkaistiin Vaasassa ja voittajaksi selvisi vakuuttavasti kilpaillut Aki Katajamäki.
Voimanaiset mukaan kilpailuihin
Ensimmäisiä voimanaiskilpailuita alettiin järjestää
1990-luvulla. Ensimmäinen Suomen vahvin nainen -kilpailu käytiin
vuonna 2000. Aluksi kisoihin osallistui vahvoja naisia myös muista
lajeista. Nykyään naisten kisoihin osallistuu pääasiassa
lajin spesialisteja. Kansainvälisesti menestyneimmät suomalaiset
voimanaiset ovat Heini Koivuniemi ja Kati Luoto. Heidän lisäksi
Suomen vahvin nainen -kilpailun voittoon ovat pystyneet Katariina Nokua,
Reetta Touru ja Kirsi Järvi.
Voimamiesten kevytsarja olympianostojen mukaisesti
Vuonna 2004 ei kilpailtu Suomen voimakkaimman miehen tittelistä.
Seuraavana vuonna kansainvälinen voimamiesliitto muutti sarjan painorajan
105 kiloon painonnoston mukaisesti. Janne Hartikainen korjasi uuden 105-kiloisten
sarjan Suomen ja maailman voimakkaimman miehen tittelin.
Janne Hartikainen jatkoi voittokulkuaan ja hän onkin menestynein voimamieskilpailija kevyessä sarjassa. Hartikainen on voittanut urallaan viisi kertaa Suomen voimakkain mies -kilpailun ja kolme kertaa maailman voimakkaimman miehen tittelin.
Voimamiehet siirtyneet kilpailuiden järjestelytehtäviin
Useat voimamiehet Suomessa ovat siirtyneet kilpailuiden järjestelytehtäviin
aktiiviuransa jälkeen. Ilkka Nummisto ja Markku Suonenvirta ovat järjestäneet
Suomen vahvin mies -kilpailun jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Maailman
vahvin mies -kilpailussa vuonna 1992 kilpaillut Ilkka Kinnunen on tuonut
useita kansainvälisiä tapahtumia Suomeen. Myös kansallisten
kilpailuiden järjestäjinä toimivat usein lajin parissa olevat
voimamiehet.
Länsirannikolta vahvoja miehiä
Arvokilpailuissa menestyneet voimamiehet ovat tuoneet menestystä
myös lukuisista GP-kilpailuista. Suomen voimamiesurheilun taso on
ollut todella kova, joten kilpailu arvokisapaikoista on ollut tiukkaa.
Rauman Sami Heinonen sijoittui muun muassa toiseksi Helsinki GP-kilpailussa
vuonna 1999 ja Porin Matti Uppa voitti Espanjan GP-kilpailun vuonna 2001.
Ei liene sattumaa, että Pori-Rauma -akselilta tulee Suomen vahvin
panos voimamiesurheiluun tänä päivänä.
Kilpailu kovenee
Kilpailu voimamiesurheilussa kovenee vuosi vuodelta. Etenkin Itä-Euroopan
esiinmarssi on nostanut voimamieskisojen tasoa selvästi. Myös
Yhdysvalloissa taso on tällä hetkellä kovempi kuin koskaan
ennen.
Jani Illikainen on hallinnut viime aikoina Suomen vahvin mies -kilpailuita ja on hakenut menestystä myös kansainvälisistä kilpailuista. Viime vuosina uusia suomalaisnimiä kansainvälisissä voimamieskilpailuissa ovat olleet Jani Kolehmainen, Mika Mattila, Juha-Matti Järvi, Esa Qvintus, Pekka Halonen ja Ville Vihola.
Teksti: Kirmo Varvikko 2010
Videot: Voimalaitos
YouTube-kanava
LUE LISÄÄ: 2021.09.15 - Suomen vahvin -kilpailut 1980 ja 1981 2021.09.04 - Penkistä 110 kiloa 13-vuotiaana! 2020.01.11 - Raskaansarjan huippuammattinyrkkeily 1980-luvulla 2016.01.15 - Penkkipunnertajan pahimmat virheet 2009.06.11 -
Ilkka Nummisto ja Markku Suonenvirta – Suomen voimamiesurheilun isät
|